Vapaus on kansojen ja yksilöiden autuus. Iankaikkinen elämä on myöskin yksilöiden autuus. Olen kuitenkin realistinen mieleltäni ja en usko kumpaankaan edellä mainittuun autuuteen. Aina on ollut niin, että sitä tavoitellaan joka on ajan ihanne. Sanon totuuden, vapautta ei ole kellään ei yksilöillä, eikä kansoille. Kaikki me olemme toisistamme johtuvia. Vapautta vartioi Laki monine pykälineen.
Mitä tulee Iankaikkiseen elämään se on Tabu, jokin epämääräinen mielenhäiriö. Hyvä Lukija, oletko koskaan ajatellut sitä, että kuinka mahdoton ja vaikeaa olisikaan elää Ainaisesti? Vaikka olosuhteet olisivatkin hyvät, niin ihmismieli kyllästyy varsin pian siihenkin olotilaan. Entäs, jos olosuhteet olisivatkin vaikeat, jokainen päivä toistaisi itseään....tuskassa ja murheessa. Entäs, jos ette voisi kuollakaan. Edes kuolemakaan ei armahtaisi kauhuksi tulleesta elämästä.
Mihinkä voisit luottaa, sinä poloinen? Hyvään Jumalaanko, sitä vain ei ole. Ainoastaan Kirkkojen opeissa sitä hehkutetaan, itsekkäistä syistä johtuen. Entäs Herra, Jeesus Kristus, jahka hän antaa Paratiisinomaisen tulevaisuuden? Turha toivo, hän on vain kirjallinen esitys.
Mitäs, jos kääntyisitte minun puoleeni, Hannu Warvaksen puoleen? Minä kerron teille alastoman totuuden, sellaisena, kun se on. Olkaa Hyvät ja lukekaa tarkasti kaikkia kuutta Blokiani ja lisäksi Wikpedia USA Hoshanii kirjoituksiani. Tarkemmat osoitteet löytyvät tästä blogistani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Saa kommentoida asiallisesti, kiitos.